Makrovalokuvaus on kivaa. Kaikenlainen näpertäminen, mikä edellyttää tavaroiden lattialle levittämistä, on kivaa. Jättimäisiä palapelejä on myös joskus ihan kiva rakennella. Kaikenlaisia kankaita ja isoja paperiarkkeja joutuu joskus myös levittelemään lattialle. Sekin on ihan kivaa.
Paitsi ettei ole.
Koska mukana on aina yllätysmomentisaattorit. Kissat. Meillä on niitä tällä hetkellä kolme. Eikä sillä ole mitään väliä kuinka arkoja ja pelokkaita ne lähes villikissoina löydetyt pikkupirut on joskus tänne tuotu. Jossain vaiheessa tulee hetki että se pelokkainkin karvakasa makaa keskellä sitä kangasta tai paperiarkkia mitä just piti leikata ja tuijottaa takaisin ilmeellä: "Mitäs levitit. Tää on nyt mun, mee pois tai silitä. Siinä on vaihtoehdot. Ja sullahan on mun laskujen mukaan kaksi kättä, mikset silitä niillä molemmilla?"
Jos puran tietokoneen, en koskaan saa takaisin kaikkia ruuveja. Pikkupurkkeihin ja kansiin ruuvien laittaminen auttaa kyllä siihen ettei osat kieri karkuun, mutta pikkupurkki suorastaan houkuttelee karvaset tassut kaivamaan ne ruuvit sieltä purkista ja kantamaan (kyllä, kantamaan suussa) ne sängyn alle. Jos jostain syystä juuri tällä hetkellä kissa ei jaksa liikahtaa paikaltaan, ruuvi viskataan nerokkaalla ilmaveivillä lipaston alle ja kun kääntää päänsä takaisin kissaan, (Ei perkele, käänsin katseeni vain hetkeksi!) katsoo kissa takaisin: "Pistin sen ruuvin varmaan talteen, silitä ja ylistä mua!"
Jos joskus saan ruuvin takaisin, löydän sen keskellä yötä vessareissulla kantapään alta.
Paperiarkkien levittely lattialle on kivaa. Jos saa pitää sormet, koska eräs pikkupeto on jo ehtinyt paperikasan alle ja raatelee kaiken paperikasaa lähestyvän verille.
Kankaiden leikkely on kivaa. Jos onnistuu välttelemään saksilla pikkutassuja ja häntiä.
Jättimäisiä palapelejä on kiva rakentaa. Pitää vain vakuutella itselle että se oli jo kaupasta lähtiessä 9999 palainen palapeli.
Koneita ja laitteita on kiva hajottaa, korjata ja rakentaa. Hienous ja se perhanan kivuus on siinä että ne pitää saada toimimaan vajaillakin osilla.
Ja makrovalokuvaus on kivaa. Jos ehtii ottamaan kuvan ennen kuin kohde on hukassa, täynnä kissankarvoja tai syöty.
Kuva: @insaneworks
Tästä kukkapuskasta ehdin ottaa muutaman kuvan ennen kissankarvainvaasiota. Katso kuvat Insaneworksin postauksesta: Photography ideas - Part 10.