Tapana on sulatella kaikennäköistä informaatiota, mutta puhdas rasismi, eli ihmisten luokittelu syntymäpaikan mukaan edelleen teettää vaikeuksia niellä purematta. Tuo siis perustuu Eugeenikkojen ideologiaan, jossa valkoinen “rotu” on ainoa, jolla on lupa elää.
Muukalaispelko eli Ksenofobia kasvaa samalla, kun ihmiset lukittuvat kellareihinsa uhriutumaan. Jos joku ihminen elää näennäisten rajojen sisällä, miksi hän ei voisi olla ihminen, sitä ei vain järki pysty ymmärtämään.
Sen vuoksi on helppoa yhdistää kaikki epämiellyttävä esim. “äärioikeaan”, tai “suvakiksi”, olen se suurin uhri, katsokaa tänne! Kielitaidoton ja kultturia ymmärtämätön vie naisesi ja työsi, vähän jarrua kiitos.
Nämä palikat eivät tajua, että minkä voi tehdä yhdelle, voi tehdä kaikille. Varsinkin jo pidemmän aikaa osavaltion tutkan ulkopuolella eläneet saattavat omata keinoja K-kampanjan ulkopuolella toimimiseen, joista voi oppia.
Itse riisuin ksenofobian viitan jo aikapäiviä sitten, tutustumalla Serbialaiseen naapuriin. Ymmärrän kyllä että reaktiot kumpuaa pelosta, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi pystyä ottamaan itseään niskasta kiinni ja kohdata ne fobiat, eikä lietsoa vihaa.
Instituutiot ovat erikseen, EU on maailmanhistorian törkeimpiä vallankaappauksia, varsinkin koska sitä on alettu palvomaan. Niin koulussa opetetaan, niin sen täytyy olla? Identifioituminen siniristi tai tähtipyörä-lippuun ovat molemmat syvältä ja kaukaa. Ihmisiä me olemme.
Itse en vihaa näitä suutaan aukovia pelkureita, sääli on suuri, koska ajatusmaailma on jumahtanut keskiajalle. Ehkä se kumppanin puute johtuu pelkuruudesta kohdata toisia ihmisiä tasavertaisina, eikä tasapainoisella ihmisellä ole tarvetta osoittaa alistetuimpia sormella.
Kun monet ajattelee, että “kansallismieliset” olisivat vaarallisia, ehkä kuva on kuitenkin median luomaa. Yhtä aikaa voi pelätä tuntematonta ja lukea vaikkapa ydinfysiikkaa, siksi suora leimaaminen ei auta asioita.
Kun näitä ulostuloja sensuroidaan, syntyy pieniä kaukukoppia, joiden myötä voi syntyä myös väkivaltaa. Me vs Ne, iänikuinen hallintamenetelmä. Samoin myös rasistisuudensa kieltäjät ovat pihalla, aivomme ei vain toimi ilman kontrastia. Kaikki me kuitenkin luulemme olevamme korkeammalla moraalilla kuin muut.
Hyvä puoli pelkuruudessa on, että monet nettiräyhääjät purkavat fobiansa virtuaalisesti, eikä synny fyysisiä konflikteja. Jos tuo mahdollisuus poistetaan, voi olla että suunta muuttuu. Samoin myös hyvesignaloijien kanssa, joku voi raivostua jos kanssaihminen ei käytä modernia huntua, tai kertoo niiden mahdollisista haitoista.
Media tarkoituksella luo skenaarioita, jossa on kaksi puolta, pistetään porukka kinastelemaan tiettyjen rajojen sisällä. Tuo on musta, ei vaan valkoinen. Höpsis, se on harmaansävyinen.
Eniten on viimeaikoina tullut haukkuja juuri tuolta TV-uskonnon puolelta, mikään järkevä lauserakenne ei voi muuttaa pelkopornon levittäjien mieltä. Pitää saada se hormoniryöppy, hinnalla millä hyvänsä.
Erittäin yllättävää on ollut, että juuri useat henkiset ja luonnomukaiset ihmiset mustamaalataan oikeistoksi, en ymmärrä miten ihmisaivot kykenee moiseen temppuun. Kysehän ei ole tietenkään poliittisesta suuntautumisesta, perillä olevat näkevät että se on eräs meille annetuista henkisen kasvun mahdollisuuksista.
Itse seurailen asioita pintaa syvemmältä, miksi jokin agenda nostetaan pöydälle. Aina on jokin koira haudattuna, se on päivänselvää jos ottaa kunnolla etäisyyttä ja tarkastelee asioita objektiivisesti.
Some-alustathan on suunniteltu ristiriitojen luomiseen, keskustelua eli myytävää sisältöä ei synny jos kaikki taputtaa toisiaan olalle. Varsinkin se on ilmiselvää, jos et liity jommalle kummalle puolelle, olet molempien yhteinen vihan kohde.
Oikeassa elämässä ei ole oikea tapa tai vasen tapa, tai vastaavat opitut konseptit. Kun on oppinut luomaan oman moraalikäsityksen, ei ole tarvetta ottaa puolia. Jos pääsee yli tuosta “mitä muut ajattelee minusta”-kontekstista, voi jopa yrittää kertoa omaa tarinaansa.
Ja onhan tuo muukalaispelko kovin hyvä työkalu nolaamaan fiksuja juttuja sanovia ihmisiä, vaikkapa Persut on toisille rasisteja ja toisille totuuden torvia. Siksi on ikävää huomata, että jotkut tuovat aina esille sen ksenofobisen puolensa, se syö pohjan koko asiasta.
Toisten puolesta loukkaantumiseen villien tulkintojen pohjalta on eräs syövän lailla leviävä ilmiö, josta voisi vaikka kirjasarjan kirjoittaa. Binsesmiehet nauraa partaansa, kun ihmiset kilpailevat siitä, kuka on eniten oikeassa.
Kuvassa mallina koiranpentu, joille ei ole väliä minkänäköinen ihminen on tai mitkä ovat poliittiset suuntaukset, tai onko anarkisti. Koira rakastaa pyynteettömästi, vaikka sitä kohtelisi kaltoin. Kannattaa ottaa oppia!